sunnuntai 23. joulukuuta 2012

just joulu

On siivottu, on leivottu, on koristeltu, on haettu kuuset, peuhattu hangessa ja laulettu joululauluja. Mutta ei vaan tänä vuonna millään jaksa kiinnostaa, ei hymyilytä kimaltavat pallot neulasten seassa, joita aiempina vuosina tuijotin tuntitolkulla hiljaa, lattialla istuen sähkökynttilöiden hämyssä. Ei ole sitä rinnassa kiristävää tunnetta, kun sydän hakkaa ja henki tuntuu juuttuvan kurkkuun, kun odottaa, koska pääsee syömään jouluherkkuja. Jaa niin, lahjat? Kirjaimellisesti vilkaisin sitä pikkuista kasaa, kerran mielessä käväisi mitähän niissä on - ja se siitä. Nyt ei edes kiinnosta saanko lahjoja, vai en.


Tuntuu vaan, että huomenna voisi paeta metsään ja mennä kävelemään Vuorelle, tai sitten lukkiutua saunaan viltin ja kaakaomukin kanssa ja rupatella saunatontun kanssa nykyajan hullunmyllystä.


Kyllä mä vielä viime vuonna tykkäsin joulusta, ja tykkäänhän mä edelleenkin. On jotenkin tosi söpöä nähdä kaupungilla pikkulapsia hyppimässä käsi kädessä äitinsä kanssa katsomassa näyteikkunoita ja huokailemassa lahjojen perään. Mutta mua vaan ei innosta, ja se pännii entisestään, koska mä haluaisin sen joulufiiliksen.

Jep, tää siis totallisesti meinaa sitä, että meikä ei rustaa runoa tontuista jotka tanssii laulaen polkkaa kuusen ympäri, tai mitään oneshottia tytöstä jonka unelmatoive toteutuu aattona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti